Lentokonetehtaan sairauskassan säännöt 1.1.2020

Finanssivalvonta hyväksynyt 12.2.2020

Yleiset määräykset

1 §

Vakuutuskassan nimi on Lentokonetehtaan sairauskassa. Kassan kotipaikka on Jämsä.

2 §

Kassan tarkoituksena on myöntää sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia ja näiden sääntöjen mukaisia lisäetuuksia. Kassa toimii sairausvakuutuslaissa (1224/2004) tarkoitettuna työpaikkakassana.

Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella vakuutuskassalakia (1164/1992).

Kassan toiminnan yleisvalvonta kuuluu Finanssivalvonnalle. Kassan sairausvakuutuslain mukaista toimintaa valvoo Kansaneläkelaitos.

3 §

Kassassa on oltava vähintään 300 jäsentä.

Toimintapiiri ja jäsenyys

4 §

Kassan toimintapiirin muodostavat seuraaviin yhtiöihin työsuhteessa olevat henkilöt:

Patria Aviation Oy

Patria Aerostructures Oy

Patria Oyj

Patria Pilot Training Oy

Patria Land Oy

Patria ISP Oy

Lentokonetehtaan sairauskassa


Yhtiöt, jotka toimivat Hallin toimipisteen alueella:

Patricomp Oy, Halli

Clean & Safe Oy, Halli

Tmi Kimmo Kallio, Halli

Fazer Food Services, Halli

Caverion Oy, Halli

Securitas Oy, Halli


Seuraaviin yhtiöihin työsuhteessa olevista henkilöistä ne, jotka ovat ennen siirtymistään olleet Lentokonetehtaan sairauskassan jäseniä:

Accountor Tampere Oý

Cybercom Finland Oy

Millog Oy

Ruag Space Finland Oy Ab

ICT Elmo Oy

Edellä mainittuja yhtiöitä kutsutaan näissä säännöissä yhteisesti työnantajaksi.Toimintapiiriin kuulumisen edellytyksenä on, että henkilö saa työnantajalta pääasiallisen toimeentulonsa.

Toimintapiiriin ei voi kuulua henkilö, joka on toisen sairauskassan jäsen.

Lisäksi kassan toimintapiiriin eivät kuulu henkilöt, joiden työsuhde on määräaikainen ja kestää enintään 4 kuukautta tai jotka toimivat Suomen rajojen ulkopuolella sijaitsevissa toimipisteissä lukuun ottamatta komennustehtäviä.

Kassan jäseneksi on oikeutettu liittymään kassan toimintapiiriin kuuluvat henkilöt. Jäsenyyttä on haettava vuoden kuluessa työsuhteen alkamisesta tai työnantajan liittymisestä toimintapiiriin.

Kassan toimintapiiriin kuuluvat lisäksi seuraavat ryhmät alla mainituin edellytyksin:

Eläkeläisjäsenet:
Työnantajien palveluksesta eläkkeelle siirtyneet henkilöt, jotka ovat ennen eläkkeelle siirtymistä olleet kassan jäseninä yhtäjaksoisesti
vähintään 10 vuotta. Toimintapiiriin katsotaan kuuluvaksi myös edellä mainitut edellytykset täyttävä jäsen, joka ennen eläkkeelle siirtymistä jää pois työnantajan palveluksesta vapaaehtoisen eläkevakuutuksen turvin. Oikeutettuja kassan maksamiin sairausvakuutuslain mukaisiin etuuksiin ovat ainoastaan ne eläkeläisjäsenet, jotka ovat siirtyneet eläkkeelle vapaaehtoisen eläkevakuutuksen turvin ja suoraan toimintapiiriin kuuluvan työnantajan palveluksesta. Eläkkeelle siirtyvän henkilön on ilmoitettava jäsenyyden jatkamisesta kassalle kirjallisesti kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen on saanut tiedon eläkepäätöksestä.

Ulkojäsenet:
Kassan toimintapiiriin kuuluvat ulkojäseninä henkilöt, jotka eläkkeelle siirtymättä, ovat joutuneet eroamaan työnantajan palveluksesta ja ovat olleet kassan jäseniä ennen palveluksesta eroamista vähintään 10 vuotta. Edellytyksenä on, että henkilö saa työttömyyspäivärahaa vanhuuseläkkeen alkamiseen asti. Ulkojäsenellä on oikeus tilapäiseen työhön jäsenyysaikana, ansiotyö- tai yrittäjäaika saa kestää yhtäjaksoisesti enintään neljä kuukautta. Ulkojäsenellä on oikeus ainoastaan näiden sääntöjen mukaisiin lisäetuuksiin. Ulkojäsenen on ilmoitettava jäsenyyden jatkamisesta kassalle kirjallisesti kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Ulkojäsenyys muuttuu eläkeläisjäsenyydeksi jäsenen saatua eläkepäätös. Jäsenen on ilmoitettava siitä kassan hallitukselle kuukauden kuluessa eläkepäätöksen saamisesta.

Kassan hallitus toteaa jäsenyyden ehtojen täyttymisen.

Jäsenyys alkaa jäsenhakemuksen saapumispäivästä sairauskassaan.

Hallitus voi erillisellä määräajaksi antamallaan päätöksellä mahdollistaa jäsenyyden hakemisen myös niille työnantajaan työsuhteessa oleville henkilöille, jotka eivät ole aikaisemmin liittyneet kassan jäseneniksi.

Kassasta eroaminen ja erottaminen

5 §

Jäsen eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin tai tehtyään kassalle eroamista koskevan kirjallisen ilmoituksen. Jäsen katsotaan kassasta eronneeksi, mikäli hän on laiminlyönyt jäsenmaksujen suorittamisen kuuden kuukauden ajalta. Eroaminen katsotaan tapahtuneeksi sen kuukauden lopussa, jonka aikana ilmoitus on tehty tai jonka aikana maksujen suorittamisen laiminlyönti on todettu.

Lisäksi ulkojäsen eroaa kassasta mentyään ansiotyöhön tai ryhdyttyään yrittäjäksi, jos ansiotyöaika tai yrittäjyys kestää yhtäjaksoisesti yli 4 kuukautta. Ulkojäsen katsotaan kassasta eronneeksi, mikäli hän on laiminlyönyt jäsenmaksujen suorittamisen kuuden kuukauden ajalta. Eroaminen katsotaan tapahtuneeksi sen kuukauden lopussa, jonka aikana ilmoitus on tehty tai jonka aikana maksujen suorittamisen laiminlyönti on todettu.

Kassasta omasta pyynnöstä eronneella jäsenellä ei ole oikeutta liittyä kassan jäseneksi uudelleen.

Jäsentä ei voida erottaa kassasta.

Jäsenyys päättyy työsuhteen päättyessä tai jäsenen erotessa sen kuun lopussa, jolloin kassa on vastaanottanut eroilmoituksen.

6 §

Jäsenellä, joka eroaa kassasta, ei ole osuutta kassan varoihin.

Vakuutusmaksut

7 §

Kassan jäsenmaksu on työsuhteessa olevalta kassan jäseneltä 1,4 prosenttia jäsenen työnantajalta saamasta ennakkoperintälain (1118/1996) alaisesta palkasta. Työsuhteen päättyessä maksettavasta lomakorvauksesta ja lomarahasta ei peritä jäsenmaksua.

Eläkkeellä olevalta jäseneltä peritään 2,4 % hänen saamistaan lakisääteisistä työeläkkeistä. Palkkaa ja osa-aikaeläkettä / osatyökyvyttömyyseläkettä samanaikaisesti saavalta jäseneltä peritään jäsenmaksua palkasta ja eläkkeestä, siten kuin näissä säännöissä on edellä määrätty. Eläkkeeksi ei katsota osittaista varhennettua vanhuuseläkettä jos työaika pysyy ennallaan. Jos työaikaa vähennetään, jäseneltä peritään jäsenmaksua sekä palkasta että eläkkeestä. Täyttä eläkettä ja palkkaa saava jäsen maksaa jäsenmaksua vain eläkkeestä.

Ulkojäsenen, palkattomasti pois työstä olevan jäsenen ja vapaaehtoisen eläkevakuutuksen turvin eläkkeellä olevan jäsenen jäsenmaksu on kiinteä ja hallitus vahvistaa sen vuosittain.

8 §

Työnantaja pidättää työsuhteessa olevan jäsenen jäsenmaksun palkasta palkanmaksun yhteydessä. Jäsenmaksu tilitetään kassalle vähintään kerran kuukaudessa.

Eläkkeellä olevan jäsenen on toimitettava kassalle jäsenmaksun määräämistä varten tarvittavat tiedot ja suoritettava jäsenmaksunsa hallituksen määräämällä tavalla. Hallituksella on oikeus harkita maksun perusteena olevan eläketulon määrä, mikäli jäsen ei toimita kassalle maksun määräämistä varten tarvitttavia tietoja.

Muiden jäsenien osalta jäsenmaksu on suoritettava kassan hallituksen määräämällä tavalla.

9 §

Kassan taloudellisen tilan niin vaatiessa kassan hallitus voi alentaa tai korottaa 7 §:ssä mainittuja maksuja enintään 25 prosentilla. Maksujen muutos, jonka kestoaika on yli kuusi kuukautta, on kuitenkin toteutettava sääntömuutoksena.

Sairausvakuutuslain mukainen toiminta

10 §

Jäsenellä on oikeus saada sen mukaisesti kuin sairausvakuutuslaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä määrätään:

  1. sairauden perusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksista;
  2. sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä päivärahaa;
  3. raskauden ja synnytyksen perusteella korvausta niistä johtuvista tarpeellisista kustannuksista;
  4. äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa sekä erityisäitiysrahaa;
  5. erityishoitorahaa sekä
  6. ihmisen elimen ja kudoksien lääketieteellisestä käytöstä annetun lain (101/2001) 18 §:ssä tarkoitettua päivärahaa.

11 §

Sairausvakuutuslain mukaiset etuudet, niiden suuruus ja rajoitukset, vakuutuksen alkaminen ja päättyminen, etuuksien hakeminen ja suorittaminen, muutoksenhaku sekä sairausvakuutuslain mukaiseen toimintaan liittyvät tehtävät määräytyvät sairausvakuutuslain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti.

12 §

Kassa on oikeutettu saamaan Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusrahastosta sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien suorittamiseen tarvittavat varat sekä korvausta kassan hallintokuluihin sen mukaan kuin sairausvakuutuslaissa ja sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1335/2004) säädetään.

Lisäetuudet

13 §

Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta johtuvia kustannuksia jäsenelle, jonka terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi, sairauden hoitamiseksi sekä raskauden ja synnytyksen johdosta on turvauduttava lääkärin, hammaslääkärin tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön hoitoon. Korvausta maksetaan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen olisi tullut maksamaan. Lisäetuuskorvauksesta vähennetään ennen sen maksamista sairausvakuutuslain tai muun lain mukainen korvaus. Vastaavasti, jos jäsenellä on oikeus saada korvausta muun maan kuin Suomen lainsäädännön perusteella tai muusta vakuutuksesta, kyseinen korvaus voidaan hallituksen harkinnan mukaan ottaa huomioon kokonaan tai osittain kassan korvausta määrättessä. Palveluntuottajan perimää toimistomaksua, kanta-maksua tai laskutuslisää ei korvata.

Kustannuksina korvataan hallituksen vuosittain tekemän päätöksen mukaisesti

1. Lääkärinpalkkiot, silloin kun hoito on myös sairausvakuutuslain mukaan korvattavaa.
a.
leikkauksesta tai siihen verrattavasta toimenpiteestä perittyä palkkiota ei korvata
b. raskauden edistämiseen liittyvät lääkärinpalkkiot tai toimenpiteet eivät ole korvattavia
c. toimenpiteet hallituksen yleisohjeen mukaan


2. Hammashoito
a. hammaslääkärin, hammasteknikon, erikoishammasteknikon, hammashoitajan tai suuhygienistin hoitotyöstä peritty palkkio tai maksu. Hoitotyönä pidetään myös hampaiden tutkimusta, oikomishoitoa, proteettisia toimenpiteitä ja hammasteknistä työtä. Yksityisen terveydenhuollon puolella suuhygienistin antama hoito korvataan silloin, kun se on myös sairausvakuutuslain mukaan korvattavaa.
b. esteettinen hammashoito ei ole korvattavaa
c. lisäkorvauksena osa- tai kokoproteesista enintään 250 euroa per leuka, korvaus maksetaan enintään 5 vuoden välein
d. kassan lisäetuuskorvausta maksetaan vähintään yhden vuoden yhtäjaksoisesti kassaan kuuluneelle.

3. Julkinen terveydenhuolto:
a. terveyskeskuksen vuosimaksu, käyntimaksu ja päivystysmaksu
b. sairaalan poliklinikkamaksu
c. päiväkirurgian maksu
d. sarjahoidon maksut
e. sairaanhoitajan maksut
f. fysioterapiamaksut
g. kuvantamismaksut
h. yksityisten hoitolaitosten asiakasmaksut siinä tapauksessa, kun sairaanhoitopiiri on palvelun ostanut
i. sairaalan hoitopäivämaksu enintään 60 hoitopäivältä kalenterivuodessa

4. Lääkkeet
a. lääkärin, hammaslääkärin ja rajoitetun määräämisoikeuden saaneen terveydenhuollon ammattihenkilön määräämät lääkkeet, kliiniset ravintovalmisteet, niitä vastaavat tuotteet ja perusvoiteet silloin, kun korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain nojalla. Korvaus lasketaan siitä hinnasta (viitehinta), josta sairausvakuutuslain mukainen korvaus on laskettu.
b. vuotuisen omavastuuosuuden (ns. lääkekatto) täyttymisen jälkeen perittävä lääkekohtainen omavastuu
c. raskauden edistämiseen liittyvät lääkkeet eivät ole korvattavia
d. sairausvakuutuslain mukaista lääkkeiden alkuomavastuuta ei korvata.

5. Yksityisen terveydenhuollon tutkimukset ja hoito
a. lääkärin tai hammaslääkärin määräämät laboratoriotutkimukset, patologian alaan kuuluvat tutkimukset ja radiologiset tutkimukset silloin, kun korvausta saa myös sairausvakuutuslain mukaan
b. lääkärin määräämästä fysioterapiasta ja tysioterapeuttisista tutkimuksista peritty maksu silloin, kun korvausta saa myös sairausvakuutuslain mukaan
c. lääkärin määräämä valohoito silloin, kun korvausta saa myös sairausvakuutuslain mukaan
d. tutkimuksiin liittyvistä laitosmaksuista ei makseta korvausta
e. raskauden edistämiseen liittyvät tutkimukset ja hoito ei ole korvattavaa

6. hieronta, naprapatia, osteopatia, kiropraktiikkahoito, kalevalainen jäsenkorjaus vähintään yhden vuoden yhtäjaksoisesti kassaan kuuluneelle.

7. jalkahoito vähintään yhden vuoden yhtäjaksoisesti kassaan kuuluneelle.

8. lääkärinlausunnot, silloin kun lausunto on kirjoitettu sairausvakuutuslain mukaista etuutta varten

9. lääkärin määräämät sidokset, apu- ja hoitovälineet, jos niitä ei ole mahdollista saada joko pysyvästi tai tilapäisesti ilmaiseksi

10. Silmälasit, piilolinssit ja aurinkolasit
a. tulee olla lääkärin tai optikon määräämät ja näkökykyä korjaavat
b. korvaus
yhden vuoden yhtäjaksoisen jäsenyyden jälkeen 130 euroa, kahden vuoden jälkeen 260 euroa, kolmen vuoden jälkeen 390 euroa ja neljän vuoden jälkeen 520 euroa (enimmäismäärä). Korvaussumma määräytyy edellisten silmälasien, piilolinssien tai aurinkolasien hankintavuoden mukaisesti ja nousee seuraavaan tasoon kalenterivuoden vaihtuessa.
c. korvaus on käytettävissä yksien silmälasien, piilolinssien tai aurinkolasien kertaostokseen
d.laser
eikkauksella tehdyn näkökykyä korjaavan silmäleikkauksen kuluihin voi saada silmälasikorvauksen samoin perustein kuin jos kyseessä olisi silmälasien hankinta ja lisäkorvauksena maksetaan 200 euroa. Lisäkorvaus maksetaan yhden kerran jäsenyyden aikana.
e. näöntarkastusta ei korvata

14 §

Näiden sääntöjen mukaisen korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että

  1. tutkimuksen on suorittanut tai hoidon antanut lääkäri tai muu asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut henkilö, joka on merkitty Valviran ammattihenkilöiden keskusrekisteriin; tai
  2. yksityisessä terveydenhuollossa suoritettu tutkimus tai annettu hoito on tapahtunut yksityisessä terveydenhuollossa annetun lain (152/1990) tarkoitetussa terveydenhuollon toimintayksikössä.
Tarpeellisena hoitona ja tutkimuksena pidetään lääketieteellisesti yleisesti hyväksytyn, hyvän hoitokäytännön mukaista sairaudenhoitoa tai terveyden edistämistä ja ylläpitämistä. Lääkärin määräys on hankittava ennen korvaukseen oikeuttavaa tapahtumaa. Määräyksen perusteella on oikeus korvaukseen yhden vuoden ajan määräyksen antamisesta. Yhdellä määräyksellä korvataan enintään 15 tutkimus- tai hoitokertaa, jos tutkimus on suoritettu tai hoito annettu vuoden kuluessa määräyksen antamisesta.

Ulkomailla annettu hoito korvataan enintään siihen määrään asti, mikä Suomessa annetusta hoidosta olisi maksettu. Matkakuluja ulkomailla ei korvata.

15 §

Työsuhteessa olevan jäsenen kuoltua suoritetaan hautausavustuksena 500 euroa.

Hautausavustus maksetaan puolisolle, mikäli jäsen kuollessaan oli avioliitossa, muussa tapauksessa jäsenen lapsille, tai ellei heitä ole, jäsenen vanhemmille, taikka ellei kumpikaan heistä ole elossa, kuolinpesälle. Jos avustukseen oikeutettu ei huolehdi hautauksesta, voidaan avustuksesta maksaa ensin enintään todelliset hautauskulut sille, joka on huolehtinut hautauksesta.

Edellä 2 momentissa olevaa määräystä avioliitosta ja puolisosta sovelletaan myös rekisteröidystä parisuhteesta annetussa laissa (950/2001) tarkoitettuun rekisteröityyn parisuhteeseen ja parisuhteen osapuoleen.

16 §

Kassan vastuu lisäetuuksien osalta alkaa jäsenyyden alkamisesta lukien ja päättyy jäsenyyden päättyessä. Kassa korvaa ainoastaan jäsenyysaikana syntyneitä kustannuksia.

Kustannusten katsotaan syntyvän silloin kun hoito annetaan ja tutkimus suoritetaan. Korvausten vuotuisia enimmäismääriä tarkasteltaessa korvausperuste määräytyy hoitoajankohdan mukaan, riippumatta siitä milloin kustannukset on maksettu.

Lisäetuuksia koskevat rajoitukset

17 §

Jos kassan jäsen jää palkattomasti pois työstä työsuhteen silti katkeamatta, ei hänelle makseta 13 §:n mukaisia lisäetuuksia. Jäsenelle voidaan kuitenkin maksaa lisäetuudet, jos hän suorittaa jäsenmaksun tältä poissaoloajalta kassan hallituksen määräämällä tavalla säännöllisin väliajoin.

18 §

Jos jäsen on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut kassalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä lisäetuuden saamiseen tai suuruuteen, voidaan hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

19 §

Kassa on lisäetuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista jäsentä tai muuta edunsaajaa kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

Jos jäsen tai muu edunsaaja on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle kuuluva lisäetuus evätä tai sitä alentaa tai jo myönnetyn etuuden suorittaminen keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Samoin toimitaan, jos jäsen on tahallisesti estänyt parantumistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut kassan osoittaman lääkärin määräämän tutkimukseen tai hoitoon, vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa toimenpidettä lukuun ottamatta.

20 §

Hallituksella on oikeus antamissaan yleisohjeissa määrätä mitä palveluntuottajaa on käytettävä, kun kysymys on näiden sääntöjen perusteella lisäetuutena korvattavasta hoidosta.

Kassan jäsen on velvollinen käymään kassan hallituksen määräyksestä ja kassan kustannuksella korvausasian selvittämistä varten tutkittavana hallituksen osoittamalla palveluntuottajalla.

Jos jäsen ei noudata kassan hallituksen 1 tai 2 momentin määräyksiä, voidaan korvaus evätä joko kokonaan tai osaksi.

Lisäetuuksien hakeminen ja suorittaminen

21 §

Näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta on haettava kirjallisesti . Hakemukseen on liitettävä tarpeelliseksi katsottava selvitys.

Lisäetuuskorvausta on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu. Hautausavustusta on haettava vuoden kuluessa siitä, kun oikeus suoritukseen on syntynyt. Myöhästymisestä huolimatta etuus voidaan kuitenkin myöntää joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana.

Etuushakemukset on käsiteltävä kiireellisinä. Etuuden viivästymiseen sovelletaan vakuutuskassalain 91 §:n säännöksiä.

22 §

Näiden sääntöjen kohdan 13-15 §:n mukainen korvaus voidaan suorittaa täysimääräisenä, jos sairausvakuutuslain tai muun lain mukaisen korvauksen saaminen viivästyy kassan jäsenestä riippumattomasta syystä ja mikäli jäsen sitoutuu suorittamaan lain nojalla saamastaan korvausmäärästä takaisin kassalle sen suorittamaa korvausta vastaavan osan.

23 §

Jos kassan jäsen tai muu edunsaaja on saanut näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin.

Aiheettomasti maksettu lisäetuus saadaan periä takaisin myös kuittaamalla se vastaisuudessa suoritettavista
lisäetuuksista.

Aiheettomasti maksettu lisäetuus voidaan jättää osittain tai kokonaan takaisin perimättä, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi ja etuuden maksamisen ei ole katsottava johtuneen jäsenen tai edunsaajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai jos takaisin perittävä määrä on vähäinen.


Muutoksenhaku lisäetuuspäätökseen

24 §

Kassan lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa ratkaisusuositusta Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta. Ratkaisusuositusta koskeva pyyntö on toimitettava omaan kassaan tai Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan 30 päivän kuluessa siitä, kun jäsen on saanut tiedon päätöksestä. Jäsenen katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemäntenä päivänä päätöksen postituspäivästä.

Oman pääoman rahastot

25 §

Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto.

Vararahastoa on kartutettava vuosittain vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä sen jälkeen kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edellisiltä tilikausilta.

Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tilikauden vakuutusmaksutulon keskimäärä, ei siirto vararahastoon enää ole pakollinen.

Vararahastoa saadaan alentaa kassankokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi.

Sen estämättä mitä 3 momentissa on sanottu, Finanssivalvonta voi hakemuksesta antaa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahastonsa määrää, ei yleensä kuitenkaan täyden vararahaston määrää pienemmäksi.

26 §

Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon. Käyttörahastoa saadaan käyttää:

1. tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen peittämiseen;

2. hallituksen harkinnan mukaan 13-15 §:ssä määrättyjen etuuksien lisäämiseen hallituksen enintään vuodeksi kerrallaan vahvistaman suunnitelman mukaisesti; sekä

3. hallituksen harkinnan mukaan palkattomien poissaolojen ajalta 13-15 §:ssä määrättyjen etuuksien maksamiseen määräajaksi tehdyn suunnitelman mukaisesti.

Jos käyttörahasto on muodostunut niin suureksi, että se on yli 30 prosenttia täyden vararahaston määrästä, kassan on ryhdyttävä toimenpiteisiin joko näiden sääntöjen mukaisten lisäetuuksien lisäämiseksi tai maksujen alentamiseksi.

Vastuuvelka

27 §

Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia, tilikauden päättyessä maksamatta olevien lisäetuuksien korvausmääriä.

Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Finanssivalvonnan määräysten mukaista laskuperustetta noudattaen.

Tilinpäätös

28 §

Kassan tilikautena on kalenterivuosi.

Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1336/2002) ja Finanssivalvonnan antamien määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen. Tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus. Tilinpäätös ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista kassankokousta.

29 §

Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään siihen vararahastoa.

Kassalla ei ole vakuutuskassalain 76 §:ssä tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta.

Tilintarkastus

30 §

Kassalla on oltava yksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittu tilintarkastaja. Tilintarkastajaksi voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö.

Tilintarkastajaksi valitulle luonnolliselle henkilölle on valittava varatilintarkastaja. Valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valita varatilintarkastajaa.

Tilintarkastajan ja hänen varatilitarkastajansa on oltava tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja.

Tilintarkastajaksi ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 68 vuotta.

Kassankokous

31 §

Ylin päättämisvalta kassan asioissa on kassankokouksella, johon jokaisella kassan jäsenellä on oikeus osallistua.

Kassankokous on pidettävä kassan kotipaikassa.

32 §

Kassankokouksessa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Jäsen käyttää oikeuttaan kassan kokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Asiamiehenä voi toimia ainoastaan kassan toinen jäsen ja hänellä on oikeus edustaa enintään yhtä jäsentä.

Jäsenen asiamiehen äänioikeuden käyttäjän tulee esittää päivätty ja yksilöity valtakirja.

Kassankokouksessa ei saa käyttää avustajaa.

33 §

Kassalla on vuosittain kaksi varsinaista kassankokousta.

Viimeistään huhtikuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:

  1. esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;
  2. päätetään tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta;
  3. päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja kassanjohtajalle ;
  4. päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän peittämisestä ;
  5. päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden toiminta ja tilinpäätös saattavat antaa aihetta ; sekä
  6. käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.

Viimeistään marraskuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:

  1. määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot ;
  2. valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen jäsenten ja varajäsenten tilalle;
  3. valitaan tilintarkastajat ja varatilitarkastajat; sekä
  4. käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.

34 §

Ylimääräinen kassankokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta.

Ylimääräinen kassankokous on niin ikään pidettävä, jos kassankokouksessa äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, tai Finanssivalvonta taikka kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

35 §

Jäsenellä on oikeus saada haluamansa asia kassankokouksen käsiteltäväksi. Vaatimus tulee esittää hallitukselle kirjallisesti riittävän hyvissä ajoin, jotta asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

36 §

Kutsu kassankokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen kassankokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu silloin, kun kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua.

Kokouskutsu ja muut kassan tiedotteet julkaistaan kassan internetsivuilla.

Kokouskutsu ylimääräiseen kassankokoukseen on toimitettava 14 päivän kuluessa sääntöjen 35 kohdan 2 momentissa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.

37 §

Kassankokouksen kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. Jos kokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista, on muutoksen pääasiallinen sisältö mainittava kokouskutsussa.

Silloin kun kassankokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassan toimistossa kassankokouksessa äänioikeutettujen nähtävinä. Vastaavasti on meneteltävä, mikäli kassankokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävillä olosta on ilmoitettava kokouskutsussa.

38 §

Kassankokouksessa johtaa puhetta kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö.

Kassankokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä ellei laki tai näiden sääntöjen muu kohta toisin määrää. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.

Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet. Sama vaatimus koskee kassan selvitystilaan asettamista ja sen purkamista muussa kuin lain edellyttämässä tapauksessa sekä kassan sulautumista koskevan sopimuksen hyväksymistä.

39 §

Asiasta, jossa ei ole noudatettu vakuutuskassalakia tai näiden sääntöjen mukaisia määräyksiä kokouskutsuun tai asiakirjan nähtäväksi asettamiseen liittyen, ei saa tehdä päätöstä ilman niiden jäsenten suostumusta, joita laiminlyönti koskee. Jos asia lain tai näiden sääntöjen mukaan on kokouksessa käsiteltävä, saa kassankokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Kassankokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen kassankokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään.

40 §

Kassankokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään paikalla olleet äänioikeutetut ja heidän äänimääränsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä äänestyksen tulos silloin, kun päätöksestä on äänestetty. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava. Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä kassan toimistossa jäsenten nähtävänä.

Hallitus

41 §

Kassan hallitukseen kuuluu kuusi varsinaista jäsentä, joista jokaisella on oltava henkilökohtainen varajäsen.

Hallituksen valitsee kassankokous. Hallituksen jäsenen on oltava kassan jäsen. Hallitukseen ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 75 vuotta.

Hallituksen jäsenen toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Hallituksesta eroaa joka vuosi kolme kassan varsinaista jäsentä varajäsenineen.

42 §

Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.

Hallituksen tehtävänä on erityisesti:

  1. nimittää ja erottaa kassanjohtaja, kassan toimihenkilöt ja asiantuntijalääkärit sekä määrätä heidän toimenhoitonsa ehdoista;
  2. antaa kassanjohtajalle kassan juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamista varten tarvittavat ohjeet ja määräykset;
  3. huolehtia siitä, että kassan kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty;
  4. päättää kassan varojen sijoittamisesta ja 49 §:ssä mainittujen lainojen ottamisesta;
  5. päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeuksia kassanjohtajalle tai kassan toimihenkilölle;
  6. kutsua koolle kassankokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä toimintakertomuksessa kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittamaa yli- tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi; sekä
  7. huolehtia sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ajantasaisuudesta.

43 §

Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kolme muuta jäsentä on paikalla.

Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee

Hallituksen jäsen tai kassanjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.

44 §

Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan laatija. Pöytäkirjan tarkastaa vähintään yksi hallituksen kutakin kokousta varten siihen erikseen valitsema jäsen.

Hallituksen jäsenellä ja kassanjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan.

Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla. Pöytäkirjaan on merkittävä:

  1. kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka ;
  2. kokouksessa paikalla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt ;
  3. kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät mielipiteet ;
  4. esteellisyydet ja muut tarpeellisiksi katsotut seikat.

Kassanjohtaja

45 §

Kassan toimitusjohtajana toimii kassanjohtaja, jonka tehtävänä on hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Kassanjohtajan on huolehdittava, että kassan kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Kassanjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa, joka vakuutuskassalain 33 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.

Asiantuntijalääkäri

46 §

Kassalla on oltava asiantuntijalääkäri, jonka tehtävänä on toimia kassan lääketieteellisenä asiantuntijana.

Kassan nimenkirjoitus

47 §

Kassan nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai kassanjohtaja, aina kaksi yhdessä.

Varojen sijoittaminen ja lainanotto

48 §

Kassan on sijoitettava varansa turvaavasti ja tuloa tuottavasti sekä kassan maksuvalmiutta silmällä pitäen. Kassan varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle ilmeisesti vieraaseen tarkoitukseen.

Kassa saa ottaa lainaa ainoastaan vakuutuskassalain 7 §:n 2 momentissa mainituin edellytyksin. Kassan ottamien lainojen yhteismäärä ei kuitenkaan saa ilman Finanssivalvonnan suostumusta olla suurempi kuin yksi kymmenesosa edellisen tilikauden vakuutusmaksutulosta.

Työnantajan velvollisuuksien muuttaminen

49 §

Jos työnantaja haluaa muuttaa näissä säännöissä mainittuja työantajaa koskevia velvollisuuksia, on siitä kirjallisesti ilmoitettava kassalle vähintään 12 kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa.


Jakautuminen

50 §

Kassa ei voi jakautua vakuutuskassalain 13 luvussa säädetyllä tavalla.

Kassan purkaminen

51 §

Kassa on asetettava selvitystilaan ja purettava vakuutuskassalain 11 luvussa säädetyllä tavalla:

1) jos kassan jäsenmäärä ei kahden viimeksi kuluneen kalenterivuoden päättyessä ole täyttänyt näissä säännöissä määrättyä vähimmäismäärää, eikä voida pitää todennäköisenä, että jäsenmäärä lähinnä seuraavan neljän kuukauden aikana tulee nousemaan tähän määrään;

2) jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää eikä alijäämää ole peitetty kahden seuraavan tilikauden aikana; sekä

3) jos kassankokous on tehnyt päätöksen kassan purkamisesta.

52 §

Kassan purkautuessa jäljelle jäävät varat jaetaan niille, jotka selvitystilan alkaessa olivat kassan jäseniä. Varat jaetaan heidän selvitystilan alkamista välittömästi edeltäviltä 60 kuukaudelta suorittamiensa jäsenmaksujen osoittamassa suhteessa. Jos jaettava määrä on vähäinen, voi kassankokous kahden kolmasosan (2/3) äänten enemmistöllä tehdä päätöksen, että varat käytetään johonkin muuhun kassan toimintaa vastaavaan tai yleishyödylliseen tarkoitukseen