Lentokonetehtaan sairauskassan säännöt 1.1.2023

Tulosta pdf-versio tästä

Finanssivalvonta hyväksynyt 22.12.2022

1 §

2 §

Kassan tarkoituksena on myöntää sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia ja näiden
sääntöjen mukaisia lisäetuuksia. Kassa toimii sairausvakuutuslaissa (1224/2004)
tarkoitettuna työpaikkakassana.

Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella lakia eläkesäätiöistä ja
eläkekassoista (946/2021) ja vakuutuskassalakia (948/2021).

Kassan toiminnan yleisvalvonta kuuluu Finanssivalvonnalle. Kassan sairausvakuutuslain
mukaista toimintaa valvoo Kansaneläkelaitos.

3 §

Kassassa on oltava vähintään 300 jäsentä.

Toimintapiiri ja vakuutussuhde

4 §

Kassan toimintapiirin muodostavat seuraaviin työnantajiin työsuhteessa olevat
henkilöt:

Patria Aviation Oy
Patria Aerostructures Oy
Patria Oyj
Patria Pilot Training Oy
Patria Land Oy
Patria ISP Oy
Millog Oy
Millog Marine & Power
Senop Oy
Patricomp Oy
Lentokonetehtaan sairauskassa

Työnantajat, jotka toimivat Hallin toimipisteen alueella:
Clean & Safe Oy, Halli
Tmi Kimmo Kallio, Halli
Compass Group Finland Oy, Halli
Caverion Oy, Halli
Securitas Oy, Halli

Seuraaviin työnantajiin työsuhteessa olevista henkilöistä ne, jotka ovat ennen
nykyiselle työnantajalle siirtymistään olleet Lentokonetehtaan sairauskassan
vakuutettuja:
Beyond Gravity Finland Oy
ICT Elmo Oy

Toimintapiiriin kuulumisen edellytyksenä on, että henkilö saa työnantajalta pääasiallisen
toimeentulonsa.

Toimintapiiriin ei voi kuulua henkilö, joka on toisen sairaus- tai vakuutuskassan vakuutettu.

Lisäksi kassan toimintapiiriin eivät kuulu henkilöt, joiden työsuhde on tarkoitettu
tilapäiseksi ja lyhytaikaiseksi. Määräaikaiseen työsuhteeseen tuleva henkilö hyväksytään
kassassa vakuutetuksi, jos vakuutussuhde tulee kestämään vähintään 4 kuukautta.
Toimintapiiriin eivät myöskään kuulu henkilöt, jotka toimivat Suomen rajojen ulkopuolella
sijaitsevissa toimipisteissä lukuun ottamatta komennustehtäviä.

Kassan vakuutetuksi on oikeutettu liittymään kassan toimintapiiriin kuuluvat henkilöt.
Vakuutussuhdetta on haettava vuoden kuluessa työsuhteen alkamisesta tai työnantajan
liittymisestä toimintapiiriin.

Kassan toimintapiiriin kuuluvat lisäksi seuraavat ryhmät alla mainituin edellytyksin:

Eläkeläisvakuutetut:
Työnantajan palveluksesta suoraan eläkkeelle jäävät henkilöt voivat halutessaan jatkaa
vakuutussuhdetta. Edellytyksenä on henkilön yhtäjaksoinen vakuutussuhde kassassa
vähintään 10 vuotta ennen eläkkeelle jäämistä. Toimintapiiriin katsotaan kuuluvaksi myös
edellä mainitut edellytykset täyttävä vakuutettu, joka ennen eläkkeelle jäämistä jää pois
työnantajan palveluksesta vapaaehtoisen eläkevakuutuksen turvin. Oikeutettuja kassan
maksamiin sairausvakuutuslain mukaisiin etuuksiin ovat ainoastaan ne
eläkeläisvakuutetut, jotka ovat jääneet eläkkeelle vapaaehtoisen eläkevakuutuksen turvin
ja suoraan toimintapiiriin kuuluvan työnantajan palveluksesta. Vakuutussuhteen
jatkamisesta on ilmoitettava kirjallisesti kuukauden kuluessa eläkepäätöksen saamisesta.
Eläkkeelle jäävällä tarkoitetaan näissä säännöissä vakuutettuja, jotka siirtyvät
vanhuuseläkkeelle, työkyvyttömyyseläkkeelle tai varhennetulle vanhuuseläkkeelle.

Muu vakuutettu:

Kassan toimintapiiriin kuuluvat myös ne henkilöt, jotka ovat oikeutettuja
työttömyysturvalain mukaisiin ns. työttömyyspäivärahan lisäpäiviin ja heidät on irtisanottu
työnantajan palveluksesta taloudellisista tai tuotannollisista syistä ja he ovat olleet kassan
vakuutettuja ennen työsuhteen päättymistä vähintään 10 vuotta.

Muulla vakuutetulla on oikeus tilapäiseen työhön vakuutussuhteen aikana, ansiotyö- tai
yrittäjäaika saa kestää yhtäjaksoisesti enintään neljä kuukautta. Muulla vakuutetulla on
oikeus ainoastaan näiden sääntöjen mukaisiin lisäetuuksiin. Muun vakuutetun on
ilmoitettava vakuutussuhteen jatkamisesta kassalle kirjallisesti kuukauden kuluessa
työsuhteen päättymisestä. Muu vakuutettu voi jatkaa vakuutussuhdetta eläkepäätöksen
saatuaan. Asiasta tulee ilmoittaa kassan hallitukselle kuukauden kuluessa eläkepäätöksen
saamisesta.

Kassan hallitus toteaa vakuutussuhteen ehtojen täyttymisen ja päättää vakuutussuhteen
alkamisesta.

Vakuutussuhde alkaa ehtojen täyttyessä hakemista seuraavan kuukauden alusta.

Hallitus voi erillisellä määräajaksi antamallaan päätöksellä mahdollistaa vakuutussuhteen
myös niille työnantajaan työsuhteessa oleville henkilöille, jotka eivät ole aikaisemmin
liittyneet kassan vakuutetuiksi.

Vakuutussuhteen alkaessa vakuutetulle lähetetään kassan säännöt joko
sähköpostiosoitteeseen tai kotiosoitteeseen.

Vakuutettuja tiedotetaan sääntömääräyksistä ja -muutoksista vakuutuskassan
internetsivuilla.

Kassasta eroaminen ja erottaminen

5 §

Vakuutettu eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin. Vapaaehtoisesti
vakuutettu voi erota kassasta omalla kirjallisella pyynnöllä. Kassasta omasta pyynnöstä
eronneella ei ole oikeutta liittyä kassaan uudelleen.

Vakuutettu katsotaan kassasta eronneeksi, mikäli maksuhuomautuksista huolimatta hän ei
ole maksanut vakuutusmaksuja 6 kuukauden ajalta.

Lisäksi muu vakuutettu eroaa kassasta mentyään ansiotyöhön tai ryhdyttyään yrittäjäksi,
jos ansiotyöaika tai yrittäjyys kestää yhtäjaksoisesti yli 4 kuukautta.

Vakuutettua ei voida erottaa kassasta.

Vakuutussuhde päättyy työsuhteen päättyessä tai vakuutetun erotessa sen kuun lopussa,
jolloin kassa on vastaanottanut eroilmoituksen.

6 §

Vakuutusmaksut

7 §

Vakuutetun vakuutusmaksu on 1,4 prosenttia vakuutetun työnantajalta saamasta
ennakkoperintälain (1118/1996) alaisesta palkasta. Työsuhteen päättyessä
maksettavasta lomakorvauksesta ja lomarahasta ei peritä vakuutusmaksua.

Eläkeläisvakuutetun vakuutusmaksu on 2,4 prosenttia hänen saamistaan lakisääteisistä
työeläkkeistä. Palkkaa ja osa-aikaeläkettä/ osatyökyvyttömyyseläkettä samanaikaisesti
saavalta vakuutetulta peritään vakuutusmaksua palkasta ja eläkkeestä, siten kuin näissä
säännöissä on edellä määrätty. Eläkkeeksi ei katsota osittaista varhennettua
vanhuuseläkettä jos työaika pysyy ennallaan. Jos työaikaa vähennetään, vakuutetulta
peritään vakuutusmaksua sekä palkasta että eläkkeestä. Täyttä eläkettä ja palkkaa saava
vakuutettu maksaa vakuutusmaksua vain eläkkeestä.

Muun vakuutetun, palkattomasti pois työstä olevan vakuutetun ja vapaaehtoisen
eläkevakuutuksen turvin eläkkeellä olevan vakuutetun vakuutusmaksu on kiinteä ja hallitus
vahvistaa sen vuosittain.

8 §

Työnantaja pidättää työsuhteessa olevan vakuutetun vakuutusmaksun palkasta
palkanmaksun yhteydessä. Vakuutusmaksut tilitetään kassalle vähintään kerran
kuukaudessa.

Eläkkeellä olevan vakuutetun on toimitettava kassalle vakuutusmaksun määräämistä
varten tarvittavat tiedot ja suoritettava vakuutusmaksunsa hallituksen määräämällä tavalla.
Hallituksella on oikeus harkita maksun perustana olevan eläketulon määrä, mikäli
vakuutettu ei toimita kassalle maksun määräämistä varten tarvittavia tietoja.

Muiden vakuutettujen osalta vakuutusmaksu on suoritettava kassan hallituksen
määräämällä tavalla.

9 §

Kassan taloudellisen tilan niin vaatiessa kassan hallitus voi alentaa tai korottaa
vakuutusmaksuja enintään 25 prosentilla. Maksujen muutos, jonka kestoaika on yli kuusi
kuukautta, on kuitenkin toteutettava sääntömuutoksena.

Sairausvakuutuslain mukainen toiminta

10 §

Vakuutetulla on oikeus saada sen mukaisesti kuin sairausvakuutuslaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä määrätään:

1. sairauden perusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksista;
2. sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä päivärahaa;
3. raskauden ja synnytyksen perusteella korvausta niistä johtuvista tarpeellisista kustannuksista;
4. raskaus- ja vanhempainrahaa sekä erityisraskausrahaa sekä;
5. ihmisen elimen ja kudoksien lääketieteellisestä käytöstä annetun lain (101/2001) 18 §:ssä tarkoitettua päivärahaa.

11 §

12 §

Lisäetuudet

13 §

Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta johtuvia kustannuksia vakuutetulle, jonka terveyden
edistämiseksi ja ylläpitämiseksi, sairauden hoitamiseksi sekä raskauden ja synnytyksen johdosta on turvauduttava lääkärin, hammaslääkärin tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön hoitoon. Korvausta maksetaan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen olisi tullut
maksamaan.

Lisäetuuskorvauksesta vähennetään ennen sen maksamista sairausvakuutuslain tai muun lain mukainen korvaus. Vastaavasti, jos vakuutetulla on oikeus saada korvausta muun maan kuin Suomen lainsäädännön perusteella tai muusta vakuutuksesta, kyseinen korvaus voidaan hallituksen harkinnan mukaan ottaa huomioon kokonaan tai osittain kassan korvausta määrättäessä.

Palveluntuottajan perimää toimistomaksua, kanta-maksua tai laskutuslisää ei korvata. Jos palvelu on hankittu työnantajan tarjoaman henkilöstöetuuden perusteella, korvaus maksetaan vain vakuutetulle aiheutuneesta omavastuuosuudesta.

Kustannuksina korvataan hallituksen vuosittain tekemän päätöksen mukaisesti

1. Lääkärin vastaanottokäyntipalkkiot, kun käynti on myös sairausvakuutuslain mukaan korvattavaa.
a. leikkauksesta tai siihen verrattavasta toimenpiteestä perittyä palkkiota ei korvata
b. raskauden edistämiseen liittyvät lääkärinpalkkiot tai toimenpiteet eivät ole korvattavia
c. toimenpiteet hallituksen yleisohjeen mukaan

2. Hammashoito

a. hammaslääkärin, erikoishammaslääkärin, hammasteknikon, erikoishammasteknikon, hammashoitajan tai suuhygienistin hoitotyöstä peritty palkkio tai maksu. Hoitotyönä pidetään myös hampaiden tutkimusta, oikomishoitoa, proteettisia toimenpiteitä ja hammasteknistä työtä. Yksityisen terveydenhuollon puolella suuhygienistin antama hoito korvataan silloin, kun se on myös sairausvakuutuslain mukaan korvattavaa.
b. esteettinen hammashoito ei ole korvattavaa
c. lisäkorvauksena osa- tai kokoproteesista enintään 250 euroa per leuka, korvaus maksetaan enintään 5 vuoden välein
d. kassan lisäetuuskorvausta maksetaan vähintään yhden vuoden yhtäjaksoisesti kassaan kuuluneelle.

3. Julkinen terveydenhuolto:
a. terveyskeskuksen vuosimaksu, käyntimaksu ja päivystysmaksu
b. sairaalan poliklinikkamaksu
c. päiväkirurgian maksu
d. sarjahoidon maksut
e. sairaanhoitajan maksut
f. fysioterapiamaksut
g. kuvantamismaksut
h. yksityisten hoitolaitosten asiakasmaksut siinä tapauksessa, kun sairaanhoitopiiri on palvelun ostanut
i. sairaalan hoitopäivämaksu enintään 60 hoitopäivältä kalenterivuodessa
j. tilapäisen kotisairaanhoidon/kotisairaalahoidon maksut

4. Lääkkeet
a. lääkärin, hammaslääkärin ja rajoitetun määräämisoikeuden saaneen terveydenhuollon ammattihenkilön määräämät lääkkeet, kliiniset ravintovalmisteet, niitä vastaavat tuotteet ja perusvoiteet silloin, kun korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain nojalla. Korvaus lasketaan viitehinnasta.
b. vuotuisen omavastuuosuuden (ns. lääkekatto) täyttymisen jälkeen perittävä lääkekohtainen omavastuu
c. raskauden edistämiseen liittyvät lääkkeet eivät ole korvattavia
d. sairausvakuutuslain mukaista lääkkeiden alkuomavastuuta ei korvata.

5. Yksityisen terveydenhuollon tutkimukset ja hoito
a. lääkärin tai hammaslääkärin määräämät laboratoriotutkimukset, patologian alaan kuuluvat tutkimukset ja radiologiset tutkimukset
b. lääkärin määräämästä fysioterapiasta ja fysioterapeuttisista tutkimuksista peritty maksu
c. lääkärin määräämä valohoito
d. tutkimuksiin liittyvistä laitosmaksuista ei makseta korvausta
e. raskauden edistämiseen liittyvät tutkimukset ja hoito ei ole korvattavaa

6. hieronta, naprapatia, osteopatia, kiropraktiikkahoito, kalevalainen jäsenkorjaus vähintään yhden vuoden yhtäjaksoisesti kassaan kuuluneelle.

7. jalkahoito vähintään yhden vuoden yhtäjaksoisesti kassaan kuuluneelle.

8. lääkärinlausunnot, silloin kun lausunto on kirjoitettu sairausvakuutuslain mukaista etuutta varten

9. lääkärin määräämät sidokset, apu- ja hoitovälineet, jos niitä ei ole mahdollista saada joko pysyvästi tai tilapäisesti ilmaiseksi

10. Silmälasit, piilolinssit ja aurinkolasit
a. tulee olla lääkärin tai optikon määräämät ja näkökykyä korjaavat
b. korvaus yhden vuoden yhtäjaksoisen vakuutussuhteen jälkeen 130 euroa, kahden vuoden jälkeen 260 euroa, kolmen vuoden jälkeen 390 euroa ja neljän vuoden jälkeen 520 euroa (enimmäismäärä). Korvaussumma määräytyy edellisten silmälasien, piilolinssien tai aurinkolasien hankintavuoden mukaisesti ja nousee seuraavaan tasoon kalenterivuoden vaihtuessa.
c. korvaus on käytettävissä yksien silmälasien, piilolinssien tai aurinkolasien kertaostokseen
d. näkökykyä korjaavan silmäleikkauksen kuluihin voi saada silmälasikorvauksen samoin perustein kuin jos kyseessä olisi silmälasien hankinta ja lisäkorvauksena maksetaan 200 euroa. Lisäkorvaus maksetaan yhden kerran vakuutussuhteen aikana.
e. näöntarkastusta ei korvata

14 §

Näiden sääntöjen mukaisen korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että

1. tutkimuksen on suorittanut tai hoidon antanut lääkäri tai muu asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut henkilö, joka on merkitty Valviran ammattihenkilöiden keskusrekisteriin; tai
2. yksityisessä terveydenhuollossa suoritettu tutkimus tai annettu hoito on tapahtunut yksityisessä terveydenhuollossa annetun lain (152/1990) tarkoitetussa terveydenhuollon toimintayksikössä.

Tarpeellisena hoitona ja tutkimuksena pidetään lääketieteellisesti yleisesti hyväksytyn, hyvän hoitokäytännön mukaista sairaudenhoitoa tai terveyden edistämistä ja ylläpitämistä. Lääkärin määräys on hankittava ennen korvaukseen oikeuttavaa tapahtumaa. Määräyksen perusteella on oikeus korvaukseen yhden vuoden ajan määräyksen antamisesta. Yhdellä määräyksellä korvataan enintään 15 tutkimus- tai hoitokertaa, jos tutkimus on suoritettu tai hoito annettu vuoden kuluessa määräyksen antamisesta.

Ulkomailla annettu hoito korvataan enintään siihen määrään asti, mikä Suomessa annetusta hoidosta olisi maksettu. Matkakuluja ulkomailla ei korvata.

15 §

16 §

Lisäetuuksia koskevat rajoitukset

17 §

Jos vakuutettu jää palkattomasti pois työstä työsuhteen silti katkeamatta, ei hänelle makseta 13 §:n mukaisia lisäetuuksia. Vakuutetulle voidaan kuitenkin maksaa lisäetuudet, jos hän suorittaa vakuutusmaksun tältä poissaoloajalta kassan hallituksen määräämällä tavalla säännöllisin väliajoin.

18 §

Jos vakuutettu on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut kassalle vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, joilla on merkitystä lisäetuuden saamiseen tai suuruuteen, voidaan hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista. Ennen etuuden epäämistä tai alentamista on vakuutettua kuultava sekä huomioitava vakuutetun menettely asiassa ja maksetun etuuden määrä.

19 §

Kassa on lisäetuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista vakuutettua tai muuta edunsaajaa kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

Jos vakuutettu tai muu edunsaaja on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle kuuluva lisäetuus evätä tai sitä alentaa tai jo myönnetyn etuuden suorittaminen keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Samoin toimitaan, jos vakuutettu on tahallisesti estänyt parantumistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut kassan osoittaman lääkärin määräämän tutkimukseen tai hoitoon, vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa toimenpidettä lukuun ottamatta. Ennen etuuden epäämistä tai alentamista tai myönnetyn etuuden suorittamisen keskeyttämistä on vakuutettua tai edunsaajaa kuultava sekä huomioitava vakuutetun tai edunsaajan menettely asiassa ja maksetun etuuden määrä.

20 §

Hallituksella on oikeus määrätä antamissaan yleisohjeissa mitä palveluntuottajaa on käytettävä, kun kysymys on näiden sääntöjen perusteella lisäetuutena korvattavasta hoidosta.

Vakuutettu on velvollinen käymään kassan hallituksen määräyksestä ja kassan kustannuksella korvausasian selvittämistä varten tutkittavana hallituksen osoittamalla palveluntuottajalla.

Jos vakuutettu ei noudata 1 tai 2 momentin määräyksiä, voidaan korvaus evätä joko kokonaan tai osaksi.

Lisäetuuksien hakeminen ja suorittaminen

21 §

Näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta on haettava kirjallisesti . Hakemukseen on liitettävä tarpeelliseksi katsottava selvitys.

Lisäetuuskorvausta on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu. Hautausavustusta on haettava vuoden kuluessa siitä, kun oikeus suoritukseen on syntynyt. Myöhästymisestä huolimatta etuus voidaan kuitenkin myöntää joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana.

Etuushakemukset on käsiteltävä kiireellisinä. Etuuden viivästymiseen sovelletaan vakuutuskassalain 6 luku 8 §:n säännöksiä.

22 §

Näiden sääntöjen kohdan 13 §:n mukainen korvaus voidaan suorittaa täysimääräisenä, jos sairausvakuutuslain tai muun lain mukaisen korvauksen saaminen viivästyy vakuutetusta riippumattomasta syystä ja mikäli vakuutettu sitoutuu suorittamaan lain nojalla saamastaan korvausmäärästä takaisin kassalle sen suorittamaa korvausta vastaavan osan.

23 §

Muutoksenhaku lisäetuuspäätökseen

24 §

Oman pääoman rahastot

25 §

Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto.

Vararahastoa on kartutettava vuosittain vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä sen jälkeen, kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edellisiltä tilikausilta.

Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tilikauden vakuutusmaksutulon keskimäärä, ei siirto vararahastoon enää ole pakollinen.

Vararahastoa saadaan alentaa kassankokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi.

Sen estämättä mitä 4 momentissa on sanottu, Finanssivalvonta voi hakemuksesta antaa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahastonsa määrää, ei yleensä kuitenkaan täyden vararahaston määrää pienemmäksi.

26 §

Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon.

Käyttörahastoa saadaan käyttää:

1. tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen peittämiseen;

2. hallituksen harkinnan mukaan kassan säännöissä mainittujen lisäetuuksien lisäämiseksi. Suunnitelma käyttörahaston käytöstä tehdään enintään vuodeksi kerrallaan.

3. hallituksen harkinnan mukaan palkattomien poissaolojen ajalta kassan säännöissä mainittujen lisäetuuksien maksamiseen määräajaksi tehdyn suunnitelman mukaisesti.

Jos käyttörahasto on muodostunut niin suureksi, että se on yli 30 prosenttia täyden vararahaston määrästä, kassan on ryhdyttävä toimenpiteisiin joko näiden sääntöjen mukaisten lisäetuuksien lisäämiseksi tai maksujen alentamiseksi.

Vastuuvelka

27 §

Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia, maksamatta olevia korvausmääriä ja muita määriä.

Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Finanssivalvonnan määräysten mukaista laskuperustetta noudattaen.

Tilinpäätös

28 §

Kassan tilikautena on kalenterivuosi.

Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1196/2021) ja Finanssivalvonnan antamien määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen. Tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus. Tilinpäätös ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista kassankokousta.

29 §

Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään siihen vararahastoa.

Kassalla ei ole vakuutuskassalain 4 luvun 12 §:ssä tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta.

Tilintarkastus

30 §

Kassankokous

31 §

Ylin päättämisvalta kassan asioissa on kassankokouksella, johon jokaisella vakuutetulla on oikeus osallistua ja käyttää puhevaltaa.

Kassankokous on pidettävä kassan kotipaikassa. Hallituksen erikseen päättäessä kokoukseen saa osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.

32 §

Kassankokouksessa on kullakin vakuutetulla yksi ääni. Vakuutettu käyttää oikeuttaan kassankokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Asiamiehellä on oikeus edustaa enintään yhtä vakuutettua.

Vakuutetun asiamiehen tulee esittää päivätty ja yksilöity valtakirja.

33 §

Kassalla on vuosittain kaksi varsinaista kassankokousta.

Viimeistään huhtikuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:

1. esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;
2. päätetään edellisen vuoden tilinpäätöksen vahvistamisesta;
3. päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle;
4. päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän peittämisestä;
5. päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden toiminta ja tilinpäätös saattavat antaa aihetta; sekä
6. käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.

Viimeistään marraskuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:

1. määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot;
2. valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen jäsenten ja varajäsenten tilalle;
3. valitaan tilintarkastajat ja varatilitarkastajat; sekä
4. käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.

34 §

Ylimääräinen kassankokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta.

Ylimääräinen kassankokous on niin ikään pidettävä, jos kassankokouksessa äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, tai Finanssivalvonta tai kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

35 §

Vakuutetulla on oikeus saada haluamansa asia kassankokouksen käsiteltäväksi. Vaatimus tulee esittää hallitukselle kirjallisesti niin hyvissä ajoin, jotta asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

36 §

Kutsu kassankokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen kassankokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu silloin, kun kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua.

Kokouskutsu ja muut kassan tiedotteet julkaistaan kassan internetsivuilla.

Kokouskutsu ylimääräiseen kassankokoukseen on toimitettava 14 päivän kuluessa sääntöjen 34 pykälän 2 momentissa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.

37 §

38 §

Kassankokouksessa puhetta johtaa kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö.

Kassankokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä, ellei laki tai näiden sääntöjen muu kohta toisin määrää. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.

Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet.

Sama vaatimus koskee kassan selvitystilaan asettamista ja sen purkamista muussa kuin lain edellyttämässä tapauksessa.

39 §

40 §

Hallitus

41 §

Kassan hallitukseen kuuluu kuusi varsinaista jäsentä, joista jokaisella on oltava henkilökohtainen varajäsen.

Hallituksen valitsee kassankokous.

Hallituksen jäsenen toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Hallituksesta eroaa joka vuosi kolme kassan varsinaista jäsentä varajäsenineen.

Hallituksen jäsenelle ja varajäsenelle maksetaan kokouspalkkio, jonka määrästä päättää kassankokous.

42 §

Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.

Hallituksen tehtävänä on erityisesti:

1. valita ja erottaa toimitusjohtaja ja kassan toimihenkilöt sekä määrätä heidän toimenhoitonsa ehdoista;
2. antaa toimitusjohtajalle kassan juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamista varten tarvittavat ohjeet ja määräykset;
3. vastata kassan kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä;
4. päättää kassan varojen sijoittamisesta ja lainojen ottamisesta;
5. päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeuksia toimitusjohtajalle tai kassan toimihenkilölle;
6. kutsua koolle kassankokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä toimintakertomuksessa kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittamaa yli- tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi;
7. antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen; sekä
8. huolehtia sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ajantasaisuudesta.

43 §

Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Toimitusjohtaja tai vakuutusmatemaatikko ei voi toimia hallituksen puheenjohtajana.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kolme muuta jäsentä on paikalla.

Hallituksen päätökseksi tulee se ehdotus, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.

Hallituksen jäsen tai kassanjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.

44 §

Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan laatija. Pöytäkirjan tarkastaa vähintään yksi hallituksen kutakin kokousta varten siihen erikseen valitsema jäsen.

Hallituksen jäsenellä ja toimitusjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.

Pöytäkirjaan on merkittävä:

1. kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka;
2. kokouksessa paikalla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt;
3. kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät mielipiteet sekä
4. esteellisyydet ja muut tarpeellisiksi katsotut seikat.

Toimitusjohtaja

45 §

Toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajan on huolehdittava, että kassan kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa, joka eläkesäätiö ja eläkekassalain 4 luvun 13 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.

Kassan nimenkirjoitus

46 §

Kassan nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, toimitusjohtaja tai hallituksen valtuuttama kassan toimihenkilö aina kaksi yhdessä.

Varojen sijoittaminen ja lainanotto

47 §

Kassan on sijoitettava varansa tuottavasti ja turvaavasti sekä maksuvalmius varmistaen. Kassan varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle vieraaseen tarkoitukseen.

Työnantajan velvollisuuksien muuttaminen

48 §

Jos työnantaja haluaa muuttaa näissä säännöissä mainittuja työantajaa koskevia velvollisuuksia, on siitä kirjallisesti ilmoitettava kassalle vähintään 12 kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa.

Sulautuminen ja jakautuminen

49 §

Kassa ei voi jakautua vakuutuskassalain 7 luvussa säädetyllä tavalla.

50 §

Lakisääteinen selvitystila ja purkaminen

51 §

Vakuutuskassan lakisääteisen selvitystilan ja purkamisen ja niiden edellyttämien toimenpiteiden osalta on
toimittava siten kuin vakuutuskassalain 9 luvussa säädetään.

Kassa on asetettava selvitystilaan ja purettava:

1) jollei vakuutettujen lukumäärä kahden viimeksi kuluneen kalenterivuoden päättyessä ole täyttänyt näissä säännöissä määrättyä vähimmäismäärää, eikä voida pitää todennäköisenä, että lukumäärä lähinnä neljän seuraavan kuukauden aikana nousee edellä tarkoitetusta korkeampaan määrään;
2) jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää eikä alijäämää ole katettu kahden seuraavan tilikauden aikana;
3) jos kassa ei täytä vastuuvelan laskentaperusteita tai vastuuvelan kattamista ja katteen eriyttämistä koskevia vaatimuksia;
4) jos kaikki sen osakkaat lopettavat sen toimintansa, jonka piirissä vakuutetut henkilöt toimivat;
5) jos säännöissä erikseen niin määrätään
6) jos Finanssivalvonta on määrännyt kassan purettavaksi.

52 §